lauantai 27. huhtikuuta 2013

Äidin muutos

Olen muuttunut.
Huomaan ajattelevani enemmän, olevani enemmän, enemmän läsnä.
Olen erilainen äiti pienilleni kuin aikoinani olin teineille ja jo aikuiselle lapselleni. Olin silloin pari kymppinen ja aika naiivi. Ajattelin hyvin mustavalkoisesti ja enimmäkseen en ajatellut ollenkaan :D
En ajatellut tekemisiäni, muiden tekemisiä, maailmaa, ihmisiä.

Kolme kymppisenä ajattelee eritavalla. Huomaan olevani kiinnostuneempi ympärillä olevasta, ajatuksista, olemisesta. Huomaan ajattelevani tunteellisemmin, miettiväni enemmän. Pari kymppisenä vain olin äiti, nyt huomaan miettiväni millainen äiti olen ja haluan olla lapsilleni.

Aikakin on erilainen nyt kuin silloin. Ihmiset ovat tiedostavampia nyt.
Ei 90-luvulla mietitty mikä ruoka on sitä parasta mahdollista ja mikä vähemmän. Ei silloin puhuttu luomusta ja eineksistä ja niiden eroista. Ihmiset eivät tienneet niin paljoa, koska sitä tietoa ei ollut.
Me vaan oltiin :D

Olen onnellinen.  Jonkun mielestä mulla ei ole paljoa. Omasta mielestäni mulla on hyvin paljon ja saan olla niin paljosta kiitollinen. Perheestäni, ystävistäni...
Kirjoitin viikolla fb päivitykseeni olevani rakastunut elämääni ja sitä todella olen.
Onni ja hyväolo on jotain mitä en ehkä aikaisemmin niin ajatellutkaan, en ajatellut millainen olo mulla on.
Jostain syystä elämääni on nyt vähän ajan sisällä tupsahtanut ihmisiä, jotka ovat saaneet mut enemmän ajattelemaan ja sitä kautta ymmärtämään onnellisuuteni. Eikä se onnellisuus tarkoita sitä, että ihminen liitelisi jatkuvasti jossain ihme tilassa :D
Se on sisäinen hyvä olo, rauhallinen olo sydämessä ja kiitollisuuden ymmärtäminen silloinkin kun kiukuttaa kastiketahra kaakelissa mistä yksi päivä suutuin miehelle :D :D <3


Ihanaista viikonloppua kaikille! <3 Ja kynnelle kykenevät huomenna Helsingin Rudolf Steiner koulun kirpparille! :)



Omenapuun ja tuomen oksat ikkunalaudalla :)


Tyttären rannekorut. Ikonikoru, joululahjakoru ja ruusukvartsikoru

 







13 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä! Ei ne ihan kakkaa puhu, kun sanovat että elämä opettaa/ kasvattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei ne taida ihan kakkaa puhua :D <3

      Poista
  2. Ihana kirjoitus♥Mä olen kans ihan todella onnellinen mun omista lapsista ja rakkaasta ihanasta miehestä.Ja tästä elämästä muutenkin. Suomalaisilla ei vaan näytä olevan monilla tapana sanoa sitä ääneen.
    Nautin näistä viimeisistä kotiäiti kuukausista jotka mulla on vielä jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, ei saisi muka sanoa olevansa tyytyväinen, kuuluu valittaa. Ja eihän kukaan voi aina olla tyytyväinen, mutta se perus onnellisuus <3
      Nauti! <3

      Poista
  3. Hei! Saako kysyä mistä tuo ikoni rannekoru on? Aivan tajuttoman hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Se on ostettu Asematunnelissa olevasta Miquesta, ootko käynyt? Ihana kauppa! Ja koru maksoi vaan 2e :)

      Poista
    2. Ok, kiitos tiedosta =) En ole käynyt koko Asematunnelissa pitkään aikaan kun nykyään on Kamppi, mutta täytyykin piipahtaa siellä seuraavalla kerralla kun käyn Helsingissä.

      Poista
  4. ihanasti kirjoitettu! ^_^

    VastaaPoista