Olen nauttinut tästä talvesta ja sen tuomasta kauniista lumesta, mutta nyt en jaksa enää, en jaksa.
Hei, en valita, totean vain etten jaksa.
On ikävä, enkä osaa paikantaa ketä tai mitä, ehkäpä sitä ystävääni, kesää.
Niinä päivinä, kun aurinko paistaa olen kuin kissa ja koitan kurotella itseäni hieman lähemmäs aurinkoa ja lämpöä, koitan imeä itseeni jokaisen lohduttavan säteen ja tunnen heti hieman voimaantuvani.
Haluan kesän ja lämmön, auringon tuoksun, tuulen hiuksissa.
Samoin täällä...vaikka syksystä ja talvesta tykkään nyt tuntuu, että kiitos vaan, mutta jo riittä!!..:)
VastaaPoistaOlen täysin samoissa ajatuksissa.
VastaaPoista