Leppoisaa uutta viikkoa toivottelen, tulispas se aurinkokin esille tällä viikolla! Jos kaikki oikein kovasti toivotaan niin ehkä se auttaa :)
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Mekko
Tein Freijalle omasta vanhasta mekostani mekon. Neiti halusi pitkän ja tykkää "uudesta" mekostaan kovasti :) Aiemmin olen vierastanut lapsilla mustaa, mutta oikeastaan se sopiikin oikein hyvin eikä ole ollenkaan synkkä!
Leppoisaa uutta viikkoa toivottelen, tulispas se aurinkokin esille tällä viikolla! Jos kaikki oikein kovasti toivotaan niin ehkä se auttaa :)
Leppoisaa uutta viikkoa toivottelen, tulispas se aurinkokin esille tällä viikolla! Jos kaikki oikein kovasti toivotaan niin ehkä se auttaa :)
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Meidän juhannus
Me lähdettiin perjantaina äitini luokse juhannuksen viettoon. Menimme junalla ja on oikeastaan aikamoisen ihanaa ja liikuttavaa miten pieni junamatka voikaan olla suuri elämys ja ilon aihe kahdelle pienelle lapselle :) Meillä aikuisilla olisi paljon opittavaa lapsista!
Teinit eivät halunneet tulla mukaan ja saivat jäädä päiväksi kotiin keskenänsä, lupasimmehan tulla illaksi kotiin.
Koko päivän olimme ulkona, söimme uusia perunoita ja lohta (paitsi minä, kasvissyöjä kun olen) ja ihania salaatteja, jälääriksi mansikkakakkua :) Mieheni teki riukuaitaa äitini kanssa ja minä touhusin lasten kanssa.
Illaksi sitten tulimme kotiin, kävimme vielä kävelyllä rannassa ja sitten saunaan jonka jälkeen pienet simahtivatkin heti :D
Teinit eivät halunneet tulla mukaan ja saivat jäädä päiväksi kotiin keskenänsä, lupasimmehan tulla illaksi kotiin.
Koko päivän olimme ulkona, söimme uusia perunoita ja lohta (paitsi minä, kasvissyöjä kun olen) ja ihania salaatteja, jälääriksi mansikkakakkua :) Mieheni teki riukuaitaa äitini kanssa ja minä touhusin lasten kanssa.
Illaksi sitten tulimme kotiin, kävimme vielä kävelyllä rannassa ja sitten saunaan jonka jälkeen pienet simahtivatkin heti :D
 |
| Freijalla on yllään ihana Nyblom o Kollenin vanhanajan leninki. |
 |
| Eemeli halusi ehdottomasti perhoshaavinsa mukaan. Haaveja löytyy muuten Kampin Tigerista huimaan yhden euron hintaan! :D  |
 |
Syreenimaja :) |
torstai 21. kesäkuuta 2012
Suomen juhannus
 |
| Lasten kanssa tehty vihta |
Suomalaisen juhannuksen vieton alkuperä liittyy Ukon vakat-nimiseen pakanalliseen juhlaan, joka on myös kutsuttu nimillä Vakkajuhla ja Ukon juhla. Muinaissuomalainen Ukko oli sateen ja ukkosen jumala ja sateen antajana hyvin tärkeä jumala m...aalaisyhteisölle. Ukko on lähes tulkoon sama jumala kuin viikinkien Thor ja kelttien Taranis. Ukon vakkojen tarkoituksena oli taata kasvukaudelle riittävä määrä sadetta.
Ukon vakkoja vietettiin kevätkylvön jälkeen kevätkesällä. Yleensä päivämääräksi 25.5. sanotaan, mutta ajankohta todennäköisesti vaihteli paikkakunnasta ja jopa talosta toiseen kuten kekrinkin. Ukon vakkoja juhlittiin veden äärellä, järven tai joen rannalla. Ukon vakoissa juotiin Ukon malja, joka oli erityisesti Ukon vakkoja varten pantua olutta. Ukon malja-rituaaliin kuului loitsun luku, itse maljan juonti ja veden pirskottaminen.
Ukolle uhrattiin ruokaa ja olutta, jotka asetettiin peltojen läheisyydessä olevalle Ukolle omistetulle kivelle tai kalliolle. Ukolle uhraamisen jälkeen juhlaväki ryhtyi itse nauttimaan ruokaa ja olutta, joita oli varattu reilusti juhlaa varten. Ukon vakat olivatkin käytännössä ylettömät syömingit ja juomingit. Kun Suomessa opittiin tislaamaan viinaa, viina korvasi usein oluen.
Mikael Agricola kuvasi Psalttarin esipuheessa vuonna 1551 Ukon vakat -nimistä juhlaa seuraavasti:
Ja quin kevekyluö kyluettin silloin ukon Malia jootijn.
Sihen haetin ukon vacka nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte palio Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky ialosti Ukoi Pohiasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.
Jos pellot kesän aikana kärsivät kuivuudesta, Ukolta rukoiltiin sadetta erityisen riitin mukaan. Mahdollisimman monta kylän asukasta meni yhdessä läheisen joen tai järven rannalle ja kahlattuaan veteen he rukoilivat Ukolta sadetta ja roiskuttelevat vettä houkutellakseen vettä alas taivaasta.
Keskiajalla kirkko nimesi kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi. Kyseessä on joulun lisäksi ainut kristillinen juhla, jota vietetään jonkun syntymän kunniaksi. Pyhimysten juhlapäivät ovat heidän kuolinpäivänään, yleensä heidän marttyyriutensa muistoksi. Jo 600-luvulla papisto varoitti ketään juhlimasta Johannes Kastajan syntymää pakanallisen menoin, tanssimalla tai manaamalla. Suomessa ensimmäinen maininta kristillisestä juhannuksesta (Nativitas Johannis baptiste) on vuodelta 1316. Johannes Kastajan syntymäjuhlan nimeksi yleistyi juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Ukon vakkojen vietto jatkui pitkään historialliselle ajalle, vaikka kristillistymisen myötä Ukon vakkojen vietto kiellettiin rangaistuksen uhalla. Vuosien 1545-50 välillä Savonlinnan läänin talonpojat joutuivat maksamaan sakkoja juotuaan Ukon maljan. Koska Ukon vakkojen pito kiellettiin, pakanajuhlan viettotavat siirtyivät juhannukseen ja pakanalliset tavat siirtyivät kirkon ansiosta kirkollisiksi.
Vaikka juhannus onkin nykyisin virallisesti Johannes Kastajan muistopäivä, esimerkiksi Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla. Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhannusta kutsutaan keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Ruotsalaisvalta saattoi myös osaltaan aiheuttaa Ukon vakkojen siirtymisen keskikesään, sillä germaanisissa pakanauskonnoissa kesäpäivän (n. 22.6.) ja talvipäivän (n. 22.12.) seisaukset sekä syyspäivän (n. 23.9.) ja kevätpäivän tasaukset (n. 21.3) olivat tärkeitä juhlapäiviä. Kristinuskon myötä vanhat germaaniset juhlapäivät muokattiin kristityiksi.
Ylenmääräinen syöminen ja juominen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkoittavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juotiin, sitä parempi tuli sadosta.
Juhannuskokkojen eli juhannusvalkeiden polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevätjuhlien ja talvijuhlien yhteydessä. Pahojen ajateltiin pääsevän valloilleen noina päivinä ja tulien polttaminen karkotti ne. Viikinkiaikana Pohjoismaissa oli tapana kerääntyä vesistöjen äärelle polttamaan tulia, uhraamaan ja juhlimaan Thorin ja Odinin kunniaksi. Juhannuskokkoja poltetaan Suomen ja Ruotsin lisäksi ainakin Tanskassa, Latviassa ja Irlannissa. Liettuassa juhannuskokkojen polttaminen loppui neuvostovallan alaisuudessa.
Juhannukseen liittyy myös tarina aarnivalkeista. Juhannusyönä metsissä voi nähdä sinisiä tulia eli aarnivalkeita, jotka syntyvät siitä kun haltijat polttavat ruostetta ja hometta pois aarteistaan. Aarteet nousevat tuolloin maan pinnalle ja nokkela ihminen voi saada aarteen itselleen, esimerkiksi sanajalan kukan avulla. Kasvitieteilijöiden mielestä sanajalka on itiökasvi eikä koskaan kuki, mutta uskomusten mukaan sanajalka kukkii juhannusyönä. Jos juhannusyönä löytää sanajalan kukan, voi muuttua näkymättömäksi ja anastaa haltijoiden aarteet. Kristillisen mytologian mukaan vesi muuttuu juhannusyönä hetkeksi viiniksi Kaanaan häiden muistoksi. Juhannukseen liittyy myös suuri määrä erilaisia lemmentaikoja.
Ukon vakkoja vietettiin kevätkylvön jälkeen kevätkesällä. Yleensä päivämääräksi 25.5. sanotaan, mutta ajankohta todennäköisesti vaihteli paikkakunnasta ja jopa talosta toiseen kuten kekrinkin. Ukon vakkoja juhlittiin veden äärellä, järven tai joen rannalla. Ukon vakoissa juotiin Ukon malja, joka oli erityisesti Ukon vakkoja varten pantua olutta. Ukon malja-rituaaliin kuului loitsun luku, itse maljan juonti ja veden pirskottaminen.
Ukolle uhrattiin ruokaa ja olutta, jotka asetettiin peltojen läheisyydessä olevalle Ukolle omistetulle kivelle tai kalliolle. Ukolle uhraamisen jälkeen juhlaväki ryhtyi itse nauttimaan ruokaa ja olutta, joita oli varattu reilusti juhlaa varten. Ukon vakat olivatkin käytännössä ylettömät syömingit ja juomingit. Kun Suomessa opittiin tislaamaan viinaa, viina korvasi usein oluen.
Mikael Agricola kuvasi Psalttarin esipuheessa vuonna 1551 Ukon vakat -nimistä juhlaa seuraavasti:
Ja quin kevekyluö kyluettin silloin ukon Malia jootijn.
Sihen haetin ukon vacka nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte palio Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky ialosti Ukoi Pohiasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.
Jos pellot kesän aikana kärsivät kuivuudesta, Ukolta rukoiltiin sadetta erityisen riitin mukaan. Mahdollisimman monta kylän asukasta meni yhdessä läheisen joen tai järven rannalle ja kahlattuaan veteen he rukoilivat Ukolta sadetta ja roiskuttelevat vettä houkutellakseen vettä alas taivaasta.
Keskiajalla kirkko nimesi kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi. Kyseessä on joulun lisäksi ainut kristillinen juhla, jota vietetään jonkun syntymän kunniaksi. Pyhimysten juhlapäivät ovat heidän kuolinpäivänään, yleensä heidän marttyyriutensa muistoksi. Jo 600-luvulla papisto varoitti ketään juhlimasta Johannes Kastajan syntymää pakanallisen menoin, tanssimalla tai manaamalla. Suomessa ensimmäinen maininta kristillisestä juhannuksesta (Nativitas Johannis baptiste) on vuodelta 1316. Johannes Kastajan syntymäjuhlan nimeksi yleistyi juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Ukon vakkojen vietto jatkui pitkään historialliselle ajalle, vaikka kristillistymisen myötä Ukon vakkojen vietto kiellettiin rangaistuksen uhalla. Vuosien 1545-50 välillä Savonlinnan läänin talonpojat joutuivat maksamaan sakkoja juotuaan Ukon maljan. Koska Ukon vakkojen pito kiellettiin, pakanajuhlan viettotavat siirtyivät juhannukseen ja pakanalliset tavat siirtyivät kirkon ansiosta kirkollisiksi.
Vaikka juhannus onkin nykyisin virallisesti Johannes Kastajan muistopäivä, esimerkiksi Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla. Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhannusta kutsutaan keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Ruotsalaisvalta saattoi myös osaltaan aiheuttaa Ukon vakkojen siirtymisen keskikesään, sillä germaanisissa pakanauskonnoissa kesäpäivän (n. 22.6.) ja talvipäivän (n. 22.12.) seisaukset sekä syyspäivän (n. 23.9.) ja kevätpäivän tasaukset (n. 21.3) olivat tärkeitä juhlapäiviä. Kristinuskon myötä vanhat germaaniset juhlapäivät muokattiin kristityiksi.
Ylenmääräinen syöminen ja juominen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkoittavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juotiin, sitä parempi tuli sadosta.
Juhannuskokkojen eli juhannusvalkeiden polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevätjuhlien ja talvijuhlien yhteydessä. Pahojen ajateltiin pääsevän valloilleen noina päivinä ja tulien polttaminen karkotti ne. Viikinkiaikana Pohjoismaissa oli tapana kerääntyä vesistöjen äärelle polttamaan tulia, uhraamaan ja juhlimaan Thorin ja Odinin kunniaksi. Juhannuskokkoja poltetaan Suomen ja Ruotsin lisäksi ainakin Tanskassa, Latviassa ja Irlannissa. Liettuassa juhannuskokkojen polttaminen loppui neuvostovallan alaisuudessa.
Juhannukseen liittyy myös tarina aarnivalkeista. Juhannusyönä metsissä voi nähdä sinisiä tulia eli aarnivalkeita, jotka syntyvät siitä kun haltijat polttavat ruostetta ja hometta pois aarteistaan. Aarteet nousevat tuolloin maan pinnalle ja nokkela ihminen voi saada aarteen itselleen, esimerkiksi sanajalan kukan avulla. Kasvitieteilijöiden mielestä sanajalka on itiökasvi eikä koskaan kuki, mutta uskomusten mukaan sanajalka kukkii juhannusyönä. Jos juhannusyönä löytää sanajalan kukan, voi muuttua näkymättömäksi ja anastaa haltijoiden aarteet. Kristillisen mytologian mukaan vesi muuttuu juhannusyönä hetkeksi viiniksi Kaanaan häiden muistoksi. Juhannukseen liittyy myös suuri määrä erilaisia lemmentaikoja.
Oikein ihanaa ja lämmintä keskikesän juhlaa kaikille!! Me suuntaamme äitini luokse :)
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Pikapostaus pikamekosta :)
Tein ihan pikaisesti Freijalle mekon. Pikaisesti on siis todella pikaisesti, sillä välin, kun neiti itse oli kylvyssä. Tämä mekko kaipaa selkeästi vielä lisää pitsiä, mutta toisen kerran, nyt ei aika eikä pitsitkään riittäneet :)
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Kuvia Pukkisaaresta
Olimme siis lauantaina Pukkisaaressa mikä sijaitsee siinä Seurasaaren sillan kupeessa. Tässä "vähän" tunnelmia sieltä :)
Suosittelen lämpimästi, käykää!
Suosittelen lämpimästi, käykää!
lauantai 16. kesäkuuta 2012
Lauantaipuuhia
Tänään on näköjään tulossa kaunis päivä, kun jo nyt aamulla mittari näyttää 19.3, mikäs sen parempaa :)
Eli täydellinen retkipäivä ja me ollaankin lähdössä Pukkisaaseen eväsretkelle. Oletteko käyneet siellä? Se on muuten ihastuttava paikka, keskiaikainen kylä, Seurasaaren sillan kupeessa. Me olemme siellä aika usein ja vietimme hääjuhlammekin siellä rakkaiden ystäviemme kanssa.
Meillä lauantai on aina pitsapäivä ja saunapäivä. Eli kunhan ollaan ulkoiltu kooooko päivä, tullaan kotiin ja laitetaan sauna päälle ja iltapalaksi sitten pizzaa.
Eilen oltiin uimassa ja voi että se oli kivaa!! :)
Eipäs kummempaa, kuin oikein rentouttavaa ja aurinkoista päivää ja tervetuloa uusi lukija! :)
Eli täydellinen retkipäivä ja me ollaankin lähdössä Pukkisaaseen eväsretkelle. Oletteko käyneet siellä? Se on muuten ihastuttava paikka, keskiaikainen kylä, Seurasaaren sillan kupeessa. Me olemme siellä aika usein ja vietimme hääjuhlammekin siellä rakkaiden ystäviemme kanssa.
Meillä lauantai on aina pitsapäivä ja saunapäivä. Eli kunhan ollaan ulkoiltu kooooko päivä, tullaan kotiin ja laitetaan sauna päälle ja iltapalaksi sitten pizzaa.
Eilen oltiin uimassa ja voi että se oli kivaa!! :)
Eipäs kummempaa, kuin oikein rentouttavaa ja aurinkoista päivää ja tervetuloa uusi lukija! :)
torstai 14. kesäkuuta 2012
Lomalla
Lomalla on ihanaa!
Ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään ja jos ei pahemmin mitään suunnittelekaan niin ei tarvitse kovasti sitä kelloakaan katsella, olla vaan ja nauttia yhdessä olemisesta ja lämmöstä, laineiden liplatuksesta, multaisista sormista, hiekkaisista varpaista, mehuläikistä lattialla (kun JOKU aina kipittelee pitkin poikin kotia mehulasi kädessä :D), kalastamisesta, kivellä istuskelusta, puistoruokailusta, Kauppatorista, vesimelonista, jätskistä, ruskettuneista lasten kasvoista ja käsistä, lempeästä tuulesta ja vaikka mistä muusta!
Tänään tein oman maan raparpereista piirakkaa ja hyvää tuli, iltapalaksi itsetehtyjä pasteijoita. Kesälomalla voi herkutellakin :)
Ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään ja jos ei pahemmin mitään suunnittelekaan niin ei tarvitse kovasti sitä kelloakaan katsella, olla vaan ja nauttia yhdessä olemisesta ja lämmöstä, laineiden liplatuksesta, multaisista sormista, hiekkaisista varpaista, mehuläikistä lattialla (kun JOKU aina kipittelee pitkin poikin kotia mehulasi kädessä :D), kalastamisesta, kivellä istuskelusta, puistoruokailusta, Kauppatorista, vesimelonista, jätskistä, ruskettuneista lasten kasvoista ja käsistä, lempeästä tuulesta ja vaikka mistä muusta!
Tänään tein oman maan raparpereista piirakkaa ja hyvää tuli, iltapalaksi itsetehtyjä pasteijoita. Kesälomalla voi herkutellakin :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)