Talo sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Kauniiden vanhojen kerrostalojen keskellä, aika hauskasti, on pieni keltainen 1800-luvun talo.
Muistan käyneeni yläasteella tuolla, paikka oli selkeästi muistissa ja osasin suunnistaa sinne, kun eräs viikonloppu äitini ehdotti sinne menoa. Yläasteella käydessä mieleen tosin jäi vain se paikka, ei mikään muu, ehkäpä sitä ei osannut samalla silmällä asioita katsoa siihen aikaan :D
Talon tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta 1818 se on ollut paikoillaan. Sen rakennutti Christina Wörtin, merimiehen leskirouva. Hänen jälkeensä talon omistaja vaihtui usein, kunnes 1859 itse ruiskumestari Alexander Wickholm osti talon. Hän kuitenkin itse perheineen asui raatihuoneella 1863-1870 ja tuona aikana Ruiskumestarin talossa asui vuokralaisia.
Pihapiirissä on kaksi kaunista, keltaista rakennusta joista toinen oli saunana ja leivintupana. Tuohon aikaan tontin perällä oli myös talli, navetta, vaunu-ja puuvaja ja ulkohuoneet, jotka kuitenkin vuonna 1905 purettiin ja paikalle rakennettiin kerrostalo.
Nykyisin pihapiiri toimii lasten päiväkodin idyllisenä pihana ja portilla kehoitetaankin laittamaan portti kiinni.
Wickholmin kuoltua vuonna 1896 talo siirtyi hänen tyttärelleen Augustalle, jonka kuoltua talo taas siirtyi hänen tyttärelleen Martalle. Martta myi kiinteistön Helsingin kaupungille 1974.
Museona Ruiskumestarin talo avattiin vuonna 1980. Talo esittelee 1860-luvun pikkuprvariston elämää, ja on sisustettu Kaupunginmuseon kokoelmilla. Se on sisustettu kuvaamaan Alexander Wickholmin perheen elämää.
En kerro enempää, menkää ihmeessä katsomaan!
Nuuhkaiskaa tuoksuja heti sisään saapuessanne, itse ainakin huomasin hyvän tuoksun tulvahtavan nenääni ja ei se ei tullut muiden museossa vierailleiden parfyymeista vaan oli selkeästi vanhan talon hyvä, lämmin tuoksu. Museossa muuten oli hyvin vähän muita, lopulta vain me, äitini, minä, lapset ja mieheni.
Tutkikaa rauhassa, katsokaa tarkkaan, huomatkaa pinkopahvit ja tapetit seinillä, uunit, lattiat, lattialistat. Menkää hetkeksi ajassa taaksepäin ja olkaa vieraina Wickholmeilla, katsokaa mitä he ovat asettaneet teille tarjolle, lusikkaleipiä, teetä samovaarissa.
Rakastan kierrellä vanhoissa taloissa...missä elämän jäljet voi vielä nähdä!
VastaaPoistaKivasti tosiaan talo kerrostalon sylissä..:)
Ihana paikka
VastaaPoistaOli niiiin kotoisa ja lämminvierailu, että olisi tehnyt mieli jäädä sinne pidemmäksikin aikaa. Keittiön puuhellassa paloi tuli ja toi pehmeätä miellyttävää lämpöä tupaan.
VastaaPoista