Ehkä se kevät tulee

Ainakin pikkuhiljaa hipsutellen.
 Tänään huomasin puhkuvani intoa, sisustusintoa ja pläräilin taas kerran netistä kaikkia ihania tapetteja ja meidän makkariin tulee sitten tämä ihanuus

Ritva Kronlundin Kirsikkapuu. Olen haikaillut tuota jo jonkin aikaa, mutta sitten taas iskenyt silmäni johonkin toiseen, mutta kyllä se nyt tuo on :) Nainen saa muuttaa mieltään monta kertaa, eikös vaan? :)

Olen muuten miettinyt, että tosi monet kodit ovat valtavan tyylikkäitä, mutta myös aika monesta puuttuu se hauskuus ja kodikkuus. Sitten taas nykyään ihmiset tuntuvat enemmän panostavan koteihinsa, onhan kotoilukin trendikästä, eli hip hei olen siis trendikäs :D
Meidän kodissa saa pitää hauskaa ja syödä keksiä olohuoneessa, meillä saa hyppiä äidin ja isin sängyllä, meillä on lasten piirustuksia siellä ja täällä ja pelkästään jo niiden takia me tarvittaisiin isompi koti, koska niitä ei vaan henno laittaa kaappiin vaan suurin osa on laitettava esille ja niitä sitten tosiaan on! 
Sisustuksellakin voi leikitellä, sen ei pidä välttämättä olla vakavaa ja kaikki taulut suorassa.

Ja hyllyilläkin voi toisinaan olla pölyä...yleensä olen kova pyyhkimään pölyjä ihan senkin takia, että kolmella lapsistamme on atma, mutta aina ei ehdi eikä jaksa.
Kevään tulon huomaa pölyistäkin, ne näkyvät nyt ihan eri tavalla ja mitä lähemmäksi kevättä mennään, sitä enemmän ne vaan näkyvät, tulevat esiin sänkyjen ja sohvien alta ja silloin olen kyllä rätti kourassa ahkerasti!

Odotellaan, kyllä se kevät sieltä tulee, nyt on jo helmikuu "Mieti sitä", tyttäreni Freijan sanoin :)