tiistai 23. lokakuuta 2012

Viimeinen kotipäivä

 
 
 
 
Huomenna alkaa työ, uusi työ ja tämä päivä on virallisesti vika kotiäitipäivä.
 
Seitsemän vuotta olen ollut kotona lasten kanssa ja se on ollut huippua, koen olevani etuoikeutettu koska olen saanut nauttia lasteni seurasta joka hetki näin pitkään.
Oma olo on  juuri nyt valtavan haikea ja päässä pyörii vaikka mitä, kuten esim.miten ihmeessä ehdin tehdä kaikki aamujutut ajoissa ja käydä pesulla ja pestä hiukset ja meikata ja ja ja...kaikki noi olen aina tehnyt joka aamu, mutta ilman aikatauluja.
 
Tänään Eemeli pääsi aikaisin koulusta ja jäimme ulos leikkimään. Nautin!
 
Huominen jännittää! Mitä, jos tulee joku hätä, joku asia, joka mun pitäisi tietää heti, joku juttu jonka joku lapsista haluaisi kertoa juuri mulle juuri sillä hetkellä, mitä, jos mun ikävä on ihan valtava ja itkuinen??
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

12 kommenttia:

  1. Hyvin sä vedät ja vaikka en tiedä mitä teet, niin luultavasti ihan myös nautit työhön paluusta! Mä ainakin olen paljon parempi äiti, kun mulla elämä kodin ulkopuolella ; )

    VastaaPoista
  2. Oi oi ja varmaan vaikeaa.. Joskus se on mullakin edessä.. Onnea!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Eka pv meni hyvin vaikka on väsy olo ja kotia ja lapsia oli ikävä <3

      Poista
  3. yritin jo yöllä kommentoida iPhonella, mutta ei onnistunut..
    mahtaa muuttua arki ja aika hurjaa ja onnea uuteen!

    ps. kivat takit..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ps. niin on, olet tartuttanut Pop hullutuksen :D Ei vaan, ne nyt on ylivoimaisesti parhaat ja Tiksut myös.

      Poista
  4. Voi miten haikeaa! Jotenkin osaan kuvitella miltä susta tuntuu.
    Tsemppiä tulevaan arkeen! Tule kertomaan miten kaikki mennyt kun jaksat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvin meni eka pv, vaikka jalat ovatkin ihan muussina ja oli kiireinen päivä ja olen ihan pihalla!! Mutta kyllä se kotona olo vaan on niin paljon parempaa <3

      Poista
  5. Minäkin olin 7 vuotta kotiäitinä kahden lapseni kanssa. Lähdin opiskelemaankin vasta sitten. Nyt he ovat jo 19- ja 21 vuotiaat :) On ollut rikkaus tehdä asiat niinpäin!

    VastaaPoista
  6. Täältäkin tsempit uuteen työhön ja uuteen ja aivan erilaiseen arkeen! Miulla on vajaa kaksi kuukautta jo työntekoa takana ja pää pyörryksissä vieläkin välillä kiireisinä päivinä (lähes aina ;)... Ja voi että äidin sydän vuotaa verta, kun vien tytöt yöhoitoon vesisateisena, pimeänä iltana. Snif. (vaikka tiedän, että muksuista on KIVAA mennä yöhoitoon ja siellä on kaikki hyvin). Toisaalta kuitenkin työnteko on ollut tosi kivaakin! :)

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä uuteen työhön ja elämänvaiheeseen!

    VastaaPoista