Turhamaisuutta - ko?

Ystävä oli tällä viikolla kylässä ja tuli puheeksi turhamaisuus. Mietittiin onko turhamaista esim.meikata.
Eräässä fb-ryhmässä myös joskus kysyttiin voiko turhamainen ihminen olla myös henkinen vai onko se henkisyys silloin ihan fuulaa.

Mitä sitten on turhamaisuus? Luulen, että eri ihmiset määrittelevät sen eritavalla. Jonkun mielestä voi olla turhamaista lakata kynsiään, käyttää koruja. MUTTA, entä esim. pesulla käynti, hiusten harjaaminen, miksi niitä ei sitten mielletä turhamaisiksi? Periaatteessahan hiusten harjaaminen on turhamaista, ei niitä hiuksia tervitse harjata. Locksit vaan, kuten miehelläni on :)


Miksi sitten meikkaaminen ja vaikka korut mielletään toisinaan turhamaisiksi ja miksi turhamaisuudella on hieman ikävä kaiku?

Mitä tuumitte? Mikä on turhamaista ja onko se sitten huono juttu?

Korvakoru kokoelmani. Rrrrakastan roikkuvia korviksia!

Osa kynsilakka kokoelmastani

Ihania värejä!

Kynsien lakkaaminen kauniilla väreillä vaan on niin kivaa, ei sen kummempaa :)

Uusi vuosi

Tämä vuosi lähenee loppuaan ja uusi tekee tuloaan.
Tässä vuoden loppuessa on tullut mietittyä paljonkin ihmissuhteita, omaa itseään, olemistaan, mitä haluaa ja mitä ei halua.

Facebookissa tein jo päätöksen, etten valita. Aika vähän valitan muutenkaan, mutta en enää sitäkään vähää, niin yritän ja yleensä, jos jotain päätän seison sen takana.
Moni ihminen valittaa oikeastaan aika turhasta, ovat ehkä niin tottuneita siihen, ehkä se on osa luontaisaa keskustelua, siis se, että valitetaan, ehkä se on helpompaa, ehkei sitä edes itse huomaa.
Olen huomannut miten valittaminen saa itseni ärsyyntymään (tiedän,kasvunpaikka) ja miten negatiivisuus syö energiaa ympäriltä. Negatiivisuus on niiiin tarttuvaa! En halua sitä enää ja tähän ikään mennessä alan tajuamaan, että mulla on oikeus valita ihmiset keitä haluan ympärilleni.
Tähän ikään mennessä olen myös huomannut sen, että ystävät ovat mulle tärkeämpiä kuin suku...outoa ehkä, mutta niin se on! Ystävät ovat niitä, jotka tukevat, jeesaavat, lohduttavat. Perhe onkin sitten asia erikseen ja se on aina kaikki kaikessa, onhan se tatuoitu dekoltee alueellenikin :)

Meillä on kaikilla vapaus ja oikeus valita ympärillemme ihmisiä, jotka eivät syö omia energioitamme, pidetään siitä oikeudesta kiinni :)
Nyt on aika muuttaa ne asiat mitkä vaivaavat, ne mitkä ovat vialla, jos sellaisia on

Olkoon ensi vuosi kaikille edellistä lempeämpi, vieläkin ihanampi, olkaamme itse kaiken rakkauden arvoisia, nauttikaamme jokaisesta päivästä ja niistä rakkaista ympärillämme :)
Eiks niin???! :)
Puss!

Joulukuusi sai lähteä, mutta kauneimmat koristeet päätyivät vielä hetkeksi oksaan.

Ensin tehtiin lumiukot ja akat...

Sitten piti vahdata ikkunasta ettei kukaan niitä riko.

Tarkkana pitää olla

Iltaulkoilua vielä

Eemeli hyppää lumikinokselta.



 

Tontun ovi ja jouluntoivotus :)

Viime vuonna joulukuun ensimmäinen päivä lapset saivat herätä johonkin erittäin kummalliseen ja kiinnostavaan...meidän keittiön seinään, sinne lattianrajaan oli ilmestynyt puinen ovi portaineen jossa luki TONTTU. Oven vieressä oli pieni harja ja kaksi koria joissa oli jotain pientä (en enää muista mitä) ja haparoivilla harakanvarpailla kirje jossa oli allekirjoituksena "hipsuvarvas".
Eemeli ja Freija olivat innoissaan ja hyvin kummissaan.

Tonttu oli yön aikana nikkaroinut oven meidän keittiön seinään, seinän takana on makuuhuoneen vaatekaappi ja totesimme tontun asustelevan siellä jossain seinän sisällä.

Se on meidän joulukalenteri ( on lisäksi ihan tavalliset suklaakalenteritkin) jonne tonttu Hipsuvarvas joka aamu on pieniin koreihin jättänyt jotain ja aina eivät yllätykset mahdu koreihin vaan ovat portaiden edessä.
Siellä on ollut joulukoristeita, pieniä muropaketteja, leluja, kirjeitä...huomen aamulla sinne ilmestyy Melukylän lapset dvd.

Toivotan teille kaikille oikein tunnelmallista, lämmintä, rakkauden täytteistä ja iloista joulua!
Rentoutukaa ja nauttikaa täysin siemauksin, sallikaa itsenne olla vähän lapsia :)

 

 

Piparkakkutaloja

Mä olen lomalla! No, en ole paljon töissä ollutkaan, kun meillä on sairasteltu, mutta silti.
Eilinen päivä oli rankka, tein lopputunnit töitä migreenissä ja olo olo aivan kamala!

Kohta on koko perheellä joululoma ja se tulee tarpeeseen koululaisillekin, meille kaikille.
En malta odottaa hitaita aamuja ennen aattoa, jännitystä, joka aaton lähestyessä vaan kasvaa :)

Pipareita on leivottu ja kaksi taloakin. Ensin ihan se kaupan valmis, kun ajattelin, etten jaksa, mutta sitten alkoikin tuntumaan, että pitäähän se joka jouluinen muumitalo olla. Joka joulu se on vähän erilainen ja minään vuonna se ei vastaa sitä visoita mikä mulla on päässäni :D

Joka uusi vuosi meillä sitten on piparkakkutalon hajoittajaiset ja kaikki lapset, jopa teinitkin käyvät innolla kimppuun seiniä repien :D Se on aika hauskaa katseltavaa!

 

 

 

Oijoi, enää muutama päivä!!

 

Ainiin, en ole esitellyt vielä meidän tontun ovea...teen sen huomenna :)

Mutta viime vuonna, näin joulun alla tonttu oli yön aikana pystyttänyt obensa meidän keittiön seinään! Huomenna siitä lisää ja kerron myös tontun nimen :)

 

 

 

Tapettirakkautta!

Makuuhuoneen tapettia ollaan mietitty jo pitkään ja mielessä ja aikomuksessa on ollut vaikka mitä. Kirsikkapuusta ollaan miehen kanssa molemmat pidetty ja se olikin ajatuksena, mutta tummana.

Yksi päivä piipahdin ihanassa koti360 liikkeessä ja nähdessäni tapetin, oli se rakkautta ensi silmäyksellä! Tapetissa on sopivasti itämaisuutta, vanhanaikaisuutta, tunnelmaa, sekä hämyistä, että raikasta. Eli ihan täydellinen meidän makkariin!
Tapettitalosta saatiin vielä jämärulla edullisesti ja mikäs sen parempi, rahaa ei mennyt paljoakaan. No uusi liisteri piti ostaa.

Eilen illalla tapetoitiin loput. Laitettiin pienet nukkumaan, avattiin loistava luomu punaviini ja alettiin tapetoimaan. Hauskaa oli, todellakin :D
Eli suosittelen...kun alatte tapetoimaan niin ostakaa ihmeessä  pullo hyvää punaviiniä ja nauttikaa se mielellään vielä äidin vanhoista kristallilaseista niin on juhlavampaakin! :)

 

Ah, mä sitten rakastan tota tapettia ja meidän makkarin tunnelmaa nyt! Mustat verhot sopivat talveen ja hämyisyyteen, kesällä sitten taas valkoiset verhot.

 

Ja nyt sohvalle villasukkia kutomaan ja telkkaria töllöttämään :D

 

Tunnelmallista lauantai-iltaa kaikille :)

 

Kuusen tuoksua

Meillä on jo joulukuusi, eikä vain yksi vaan kaksi! :)

Muutama kaveri facebookissa kummasteli miten jo nyt, mutta kun...se kuusen tuoksu on niin ihana ja jouluinen fiilis leviää pakostikin ja jouluaika on liian lyhyt, kaikista ihanista koristeista ja jouluisuudesta saa mielestäni nauttia ihan liian pienen aikaa, niin me nyt otetaan kaikki irti :D
Kuuset eivät ole isoja, koska meille ei isoja mahtuisikaan. Lastenhuoneen kuusi on korkean lipaston päällä eikä ole tiellä leikeissä.

 

Ensi sunnuntaina on Seurasaaren joulupolku jonne menemme (toivottavasti Freija neiti paranee kovasta flunssastaan ennen sitä), se on jokavuotinen perinne ja siitä se joulun odotus toden teolla alkaakin ja hyvä mieli leviää tonttujen tarjoaman joulupuuron merkeissä :)

Olemme olleet joulupolulla varmaan  jotain 15 vuoden ajan.

 

Oletteko te olleet? Aiotteko tulla? Hämärällä kannattaa lapsille ottaa taskulamput mukaan :)

Joulunpunaista

Mä sitten nautin, kun on lunta!
Mieli on virkeä ja ulkonakin on kiva olla, sisään ei kulkeudu sitä ärsyttävää kuraa.
Ja poikkeuksena aiemmista talvista, nyt tuntuu kivalta jopa topata itsensä villa-ja päälysvaatteisiin. liekö sitten ikä opettanut ottamaan tästäkin ilon irti :D

Sitten taas sadattelen mielessäni lähes joka päivä sitä, kun kadut on pakko aurata ja hiekottaa niin, että pulkalla ja stigalla ei pääse. Kävi ihan kunnon lenkistä kävellä pitkin Manskua stigaa ja lasta perässä vetäen.

Mutta on se vaan niin ihanaa, että saatiin kunnolla lunta ja joulussa vaan on enemmän fiilistä, kun maa on valkoinen, eikö? :)

Aiemmin viikolla harmittelin, kun meillä ei ollut tarpeeksi jouluista, oli toki yhtä jos toistakin koristetta esillä, mutta jotain puuttui...se oli se punainen, kunnon joulun väri!
Meillä joulu on aina ollut punainen, voisihan se olla kultainen, hopea, valkoinen ja lila, millaisia muistelen mainostettavan, mutta meillä jouluun kuuluu punainen :)

Ompelinkin ihanan pehmeästä kierrätyskankaasta keittiöön jouluiset verhot.
Lapsuudesta muistuttava enkelikello kaivettiin esille ja sen kilkatus iltapalaa syödessä saa mielen levolliseksi ja hyväksi :)

Meillä poltetaan paljon kynttilöitä ja se tuntuu rauhoittavan lapsiakin.

 

Johan näyttää jouluiselta :)

 

Tämä joulun odotus vaan on niin taianomaista, ihanaa aikaa. Saa mieleen paljon hyviä muistoja lapsuudesta, rakkaista ihmisistä, kaipaustakin, kaipausta lapsuuden paikkoja ja ihmisiä kohtaan, hellyyttä, levollisuutta, sisäistä hyvää oloa.

 

Niitä kaikkia toivotan teille myös :)